3.8.2010

Syyskuun sutinoita

Hyvä ulkosuomalaisjärjestö,
Syksy on alkanut Suomessa pääasiassa lämpimässä ja aurinkoisessa säässä. Iltojen pimetessä  mieltämme lämmittää muisto poikkeuksellisen lämpimästä kesästä.
Suomi-Seuran syksyyn kuuluvat normaaliin tapaan järjestö- ja nuorisoapurahojen sekä Suomi-koulujen toiminta-avustusten jako, ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistön syyskokous sekä normaalit seuraavan vuoden toimintaan ja budjetointiin liittyvät rutiinit.
Järjestö- ja nuorisoapurahojen haku päättyy syyskuun lopussa ja Suomi-koulujen avustusten haku lokakuun lopussa.
Perjantaina 17. syyskuuta ovet ovat avoinna Suomi-Seurassa ja lokakuun 1. päivänä annamme jälleen tietoa eläkepäiviksi ulkomaille muuttoa suunnitteleville jäsenillemme. Tervetuloa!

Terveisin
Suomi-Seura ry


USP:n istunnon päätöslauselmat käännettävinä

Ulkosuomalaisparlamentin toukokuisessa istunnossa hyväksytyt päätöslauselmat ovat parhaillaan käännettävinä ruotsiksi ja englanniksi, minkä jälkeen ne painetaan.
Niin nämä kuin aiempien istuntojen päätöslauselmat ovat luettavissa USP:n Internet-sivuilla (www.usp.fi).  Myös käännetyt päätöslauselmat tulevat USP:n Internet-sivuille.
Istunnossa valittu uusi puhemiehistö kokoontuu syyskokoukseensa 1.-2. marraskuuta Helsingissä. Aikataulun salliessa päätöslauselmat luovutetaan tuolloin pääministeri Mari Kiviniemelle, joka lähettää ne lausuntokierrokselle ministeriöihin.

Helena Petäistö on Vuoden ulkosuomalainen 2010

Suomi-Seura ry on valinnut toimittaja-kirjailija Helena Petäistön Vuoden ulkosuomalaiseksi 2010. Seura palkitsee Helena Petäistön merkittävän uran tehneenä ulkosuomalaisena, joka on työnsä kautta tehnyt Suomea tunnetuksi asuinmaassaan ja EU:ssa sekä asuinmaataan tunnetuksi Suomessa. EU:ssa Petäistö on hyvin arvostettu toimittaja, jolle ovet avautuvat helposti ylimmälläkin tasolla.
Vuoden ulkosuomalainen -tunnustus luovutettiin Helena Petäistölle perjantaina 3. syyskuuta Helsingissä. Tunnustuksen luovutti Suomi-Seura ry:n puheenjohtaja Ville Itälä.
Helena Petäistö on tullut tunnetuksi MTV3:n Ranskan-kirjeenvaihtajana.  Petäistö on valmistunut ekonomiksi Helsingin Kauppakorkeakoulusta.  Hän on työskennellyt MTV3:n ulkomaantoimittajana 1983-1990 ja MTV3:n Pariisin-kirjeenvaihtajana vuodesta 1990.
Ranskan kieltä ja kulttuuria Petäistö opiskeli heti ekonomiksi valmistuttuaan Pariisissa. Siellä Petäistö työskenteli aluksi pankissa, mutta pian hän alkoi tehdä uutisjuttuja Suomeen ja hänestä tuli toimittaja.  Jo vuonna 1989 Petäistö meni toimittajille tarkoitetulle EU-kurssille, ja hän aloitti suhteiden solmimiseen eurooppalaisiin kärkipoliitikkoihin etuajassa.
Petäistö julkaisi teoksen Ranskalaiset korot vuonna 1995 ja vuodesta 1999 lähtien kuusi suosittua Aamiainen Cocon kanssa -matkaopasta, jotka esittelevät Euroopan kaupunkeja. Vuonna 2008 ilmestynyt Tee teematka! palkittiin Vuoden matkakirjakirja -kilpailussa kunniamaininnalla. Kirja sai myös Lauri Jäntin säätiön kunniamaininnan 2009. Ranskan presidentti Jacques Chirac myönsi Helena Petäistölle Ranskan kunnialegioonan ritariluokan kunniamerkin vuonna 2005.
Vuoden ulkosuomalaiseksi on vuodesta 1993 lähtien valittu ulkomailla asuva suomalainen tai suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen, joka on menestynyt erityisen hyvin omalla alallaan, vaalinut suomalaista kulttuuriperintöä ja mahdollisesti myös edistänyt Suomen ja uuden kotimaansa välistä kulttuurivaihtoa, kauppaa tai muuta yhteistyötä. Valinta voi kohdistua myös ulkosuomalaiseen yhteisönsä edustajana tai ulkosuomalaisyhteisöön.
Aiemmat Vuoden ulkosuomalaiset ovat olleet FinnFest USA -tapahtuman perustaja Robert Selvala, järjestöaktiivi Arvi Tervalampi, kääntäjä-kirjailija Mirja Bolgár, ruotsinsuomalainen sopraano Karita Mattila (Ilta-Sanomien kanssa järjestetyssä äänestyksessä), jalkapalloilija Jari Litmanen, amerikansuomalainen Vieno Williams suuren siirtolaisuusaallon edustajana, Formula1 -kuljettaja Mika Häkkinen (Ilta-Sanomien kanssa järjestetyssä äänestyksessä), Linux-käyttöjärjestelmän luoja Linus Torvalds, oopperalaulaja Matti Salminen, Euroopan oikeusasiamies Jacob Söderman, säveltäjä Kaija Saariaho, toimittaja Erkki Toivanen, kapellimestari-säveltäjä Esa-Pekka Salonen, jääkiekkoilija Saku Koivu, amerikansuomalainen kääntäjä Richard Impola, professori Bengt Holmström ja lähetyslääkäri Leena Pasanen.

Eläkkeelle ulkomaille -infopäivä Suomi-Seuran jäsenille

Suomi-Seuran neuvontapalvelu on avoinna 1. lokakuuta 2010 eläkepäiviksi ulkomaille lähteville tai lähtöä suunnitteleville jäsenilleen kello 10 - 15 seuran toimitiloissa Helsingin Kruununhaassa (Mariankatu 8. 3. krs.). 
Päivän ohjelmassa on tietoiskuja joko pysyvään tai sesonkiluonteiseen ulkomailla asumiseen liittyvistä aiheista kuten sosiaaliturva ja verotus.
Tietoiskujen aikataulut:
klo 10.15   Sosiaaliturva ulkomailla asumisen tai väliaikaisen oleskelun aikana
klo 11.15   Verosopimusten vaikutus eläkkeiden verotukseen
klo 13.00   Muutto ulkomaille helposti ja vaivattomasti. Muuttotavaroiden vienti ulkomaille. 
Tilaisuudessa on mahdollisuus saada henkilökohtaista neuvontaa käytännön muuttojärjestelyistä ja tutustua Suomi-Seuran kokoamiin oppaisiin ja materiaaleihin esim. Eläkepäiviksi ulkomaille ja Eläkepäiviksi Espanjaan -oppaisiin.
Tilaisuus on maksuton.
Lisätietoa ja ilmoittautumiset: Suomi-Seuran neuvontapalvelu, info@suomi-seura.fi, puh. +358-(0)9-6841210

Järjestö- ja nuorisoapurahoja sekä Suomi-koulujen avustuksia voi hakea jälleen

Ulkosuomalaisten järjestöjen kulttuuri- ja harrastustoimintaan voi jälleen hakea apurahoja. Hakuaika päättyy 30. syyskuuta. Tätä seuraavan kerran järjestöt voivat hakea avustusta helmikuun 2011 loppuun mennessä.
Haettavana on myös nuorisoapurahoja, joilla tuetaan ulkosuomalaisia nuorisojärjestöjä ja
-hankkeita. Apurahaa voi anoa hankkeisiin, hankintoihin ja eräin edellytyksin myös toimintaan. Hakuaika päättyy myös syyskuun lopussa.
Apurahojen hakuehdot ja -lomakkeet ovat Internet-sivuillamme www.suomi-seura.fi > apurahat. Tarvittaessa postitamme tai faksaamme lomakkeet hakuehtoineen.
Ulkosuomalaismedialle myönnettäviä apurahoja jaetaan vain kerran vuodessa, ja niiden hakuaika päättyy vuosittain helmikuun lopussa.
Suomi-koulujen toiminta-avustusten hakuaika päättyy lokakuun lopussa. Lisätietoja Suomi-koulujen avustuksista: Maarit.Hyvarinen@suomi-seura.fi.


Syksyn yhteishakujen aikataulut

Syksyn 2010 yhteishaussa haetaan keväällä 2011 alkavaan koulutukseen
Nuorten suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen syksyn yhteishaku on 13.9. - 15.10.2010.
Haku sähköisesti osoitteessa www.amkhaku.fi
Ammatillinen koulutus
Ammatillisen peruskoulutuksen ja kotitalousopetuksen yhteishaku on 29.9. - 8.10.2010
Haku sähköisesti osoitteessa www.haenyt.fi
Yliopistot
Yliopistojen syksyn yhteishaku on 13.9. - 15.10.2010.
Tiedot syksyn hakujen koulutuksista ovat nähtävissä hakusivuilla osoitteessa www.yliopistohaku.fi (koulutushaku) syyskuun alusta lähtien.


Kansalaisuusilmoitukset pääosin ratkaistu

Lähes kaikki 1 657 vielä vuoden 2010 alussa vireillä ollutta entisten Suomen kansalaisten ja heidän jälkeläistensä tekemää kansalaisuusilmoitusta on saatu ratkaistua (1 555 kpl).  Kesäkuun lopussa vireille jäi vielä 102 ilmoitusta.
Kesäkuussa 2003 voimaan tullut, monikansalaisuuden salliva kansalaisuuslaki tarjosi entisille Suomen kansalaisille ja heidän jälkeläisilleen tilaisuuden hakea Suomen kansalaisuutta 1.6.2003-31.5.2008 ilmoitusmenettelyllä ilman, että heidän täytyi muuttaa Suomeen. Lähes 22 000 henkilöä käytti tilaisuutta hyväkseen.
Tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla Suomen kansalaisuus myönnettiin 3 267 henkilölle. Hakemuksesta kansalaisuuden sai 1 693 ja ilmoituksesta 1 574 henkilöä.  Noin 93 prosenttia Maahanmuuttoviraston alkuvuonna tekemistä kansalaisuushakemuspäätöksistä oli myönteisiä.  Suurimmat ryhmät, jotka Suomen kansalaisuuden hakemuksesta saivat, olivat Venäjän (762), Afganistanin (72) ja Viron (60) kansalaiset.
Suomen kansalaisuutta haki 2 317 henkilöä hakemuksesta ja eri ilmoitusperustein 293 henkilöä 1.1.-30.6.2010. Hakemusmenettelyä kevyemmän ilmoitusmenettelyn perusteella kansalaisuuden voivat saada muun muassa suuren osan nuoruuttaan Suomessa asuneet 18-22 -vuotiaat nuoret ja suomalaisen isän au-lapset,
Kansalaisuusaseman määrittämistä Maahanmuuttovirastolta pyydettiin alkuvuonna 984 henkilöstä, mikä on noin 64 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2009 (601 pyyntöä). Määrittämispyyntöjä ratkaistiin 849.  Kansalaisuusaseman määrittämispyynnöt koskevat usein Suomessa syntyneitä lapsia, joiden vanhemmat ovat ulkomaalaisia.
Tarkempi tilastokatsaus tammi-kesäkuun 2010 kansalaisuusasioista löytyy Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta osoitteesta www.migri.fi > Tilastot > Kansalaisuus.


Yhdysvaltojen maahantulohakemus muuttui maksulliseksi
      
Yhdysvaltojen maahantulohakemus ESTA on muuttunut maksulliseksi. Sähköisestä ESTA-hakemuksesta alettiin periä 14 dollarin eli 11 euron maksu 8. syyskuuta alkaen.
ESTA on pakollinen anomus Yhdysvaltoihin tai Yhdysvaltojen kautta matkustaville. Hakemus tulee täyttää Internetissä viimeistään 72 tuntia ennen matkalle lähtöä. ESTA-lomakkeen täyttäminen ei automaattisesti takaa maahan pääsyä, vaan se on anomus, johon matkustaja saa vastauksen ennen lähtöään. Kerran saatu hyväksyntä on voimassa kaksi vuotta, ellei annettuihin tietoihin tule tänä aikana muutoksia.
Jos ESTA-anomus on tehty ennen syyskuun 8. päivää, sitä ei tarvitse täyttää uudelleen, vaan aikaisempi anomus on voimassa normaalisti kaksi vuotta sen tekemisestä. Hakemus on kuitenkin tehtävä uudestaan, jos annettuihin tietoihin on tullut muutoksia, esimerkiksi uuden passin
myötä. 
14 dollarin eli 11 euron maksu tulee maksaa lomakkeen täyttämisen yhteydessä luottokortilla tai debit-kortilla. Järjestelmä ei ohjaa hakemusta käsittelyyn ennen maksun maksamista. Ohjelma hyväksyy tällä hetkellä MasterCardin, Visan, American Expressin ja Discoverin luottokortit.


Ulkomailla tutkinnon suorittaneet jäävät usein maailmalle

Ulkomailla opiskelevista suomalaisista 40 prosenttia jää asumaan ulkomaille tutkinnon suorittamisen jälkeen. Kansaneläkelaitoksen (Kelan) julkistaman tutkimuksen mukaan ulkomaille jäädään usein avioliiton vuoksi.
Kelan mukaan suomalaiset ja tanskalaiset jäivät muita pohjoismaalaisia useammin asumaan ulkomaille tutkinnon valmistumisen jälkeen. Ulkomaille jääneillä oli yleensä ulkomaalainen
puoliso.
Tärkein ulkomaisten opintojen rahoitusmuoto oli suomalaisille opintotuki, jonka osuus opintojen rahoituksesta oli 52 prosenttia. Ulkomailla opiskelleet olivat tyytyväisiä saamaansa opintotukeen.
Ulkomailla tutkinnon suorittaneet tekevät Suomessa opiskelleita useammin kansainvälisiä työtehtäviä niin Suomessa kuin ulkomailla.
Kelan tutkimusosaston tekemän tutkimuksen aineistona käytettiin pohjoismaista kyselytutkimusta, jota varta haastateltiin 6 500 opiskelijaa Suomessa, Islannissa, Norjassa ja Färsaarilla. 


Avoimia työpaikkoja tarjolla viime vuotta enemmän

Suomessa oli avoimia työpaikkoja huhti-kesäkuussa lähes 30 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Tilastokeskuksen mukaan erityisesti osa-aikaisia työpaikkoja oli tarjolla viime vuotta enemmän.
Työpaikat ovat lisääntyneet koko Suomessa, mutta eniten Itä-Suomessa, jossa avoimia työpaikkoja oli huhti-kesäkuussa lähes 60 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
Avoimia työpaikkoja oli tarjolla 48 600. Niistä yli puolet oli yksityisten yritysten tarjoamia. Edellisvuoteen verrattuna eniten ovat lisääntyneet kaupan alan työpaikat.  Osa-aikaisten avoimien työpaikkojen määrä lisääntyi 11 prosenttia viime vuodesta. Kaikista avoimista työpaikoista osa-aikaisia oli noin viidennes.
Tilastokeskuksen tiedoissa näkyvät myös työnantajien rekrytointivaikeudet. Vaikeasti täytettävien työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista nousi kahdeksan prosenttiyksikköä 41 prosenttiin. 


Alakouluissa on pulaa miesopettajista

Suomalaissa alakouluissa on pulaa miesopettajista. Perusopetuksessa ja lukioissa opettajista neljännes on miehiä, mutta alakouluissa miesten osuus on sitäkin pienempi.
Miesopettajien määrä on laskenut jatkuvasti, sillä he vaihtavat alaa naisia useammin, kertoo YLE Uutiset.
Osa opettajista sanoo, että miesopettajat saavat töitä naisia helpommin koulujen mieskadon vuoksi. Opettajien ammattijärjestö OAJ ei ole kuitenkaan huomannut erityistä syrjintää opettajien palkkaamisessa.


Newsweek: Suomi maailman paras maa

Yhdysvaltalaisen viikkolehti Newsweekin mukaan Suomi on maailman paras maa. Lehti vertaili kansalaisten elinoloja sadassa maassa.
Lehden arvioinnissa vertailukohtina olivat valtioiden koulutus- ja terveyspalvelut, elämänlaatu, talouden vireys sekä poliittiset olot.
Suomen jälkeen parhaat maat olivat Sveitsi ja Ruotsi. Vertailussa huonoimpia olivat afrikkalaiset Burkina Faso, Nigeria ja Kamerun. Yhdysvaltain sijoitus oli 11:s.
Koulutusolojen arvioinnissa käytettiin mm. PISA-tutkimusta ja mitattiin koulutusjärjestelmän tehokkuutta sekä väestön koulutustasoa. Tällä osa-alueella Suomi oli ykkönen, ja sen perässä tulivat Kanada ja Etelä-Korea tasapistein.
Terveysmittarina toimi Maailman terveysjärjestön WHO:n vertailu, jossa tutkittiin, kuinka monta vuotta kansalainen saattoi odottaa elävänsä täyttä elämää ilman sairauksien tai vammojen tuomaa rasitetta. Tässä mittauksessa Suomen sijoitus oli 17:s. Ykkönen oli Japani, jonka jälkeen tulivat Sveitsi ja Ruotsi.
Elämänlaadun mittauksessa vertailuarvoja olivat sukupuolten tasa-arvo, köyhyydessä elävien vähäisyys, varakkuuden tasainen jakautuminen, itsemurhien määrä, ympäristön tila sekä työssäkäyvien osuus väestöstä. Suomen sijoitus oli neljäs, ja sen edellä olivat Norja, Sveitsi ja Luxemburg.
Talouden vireyden mittarit olivat bruttokansantuotteen kasvu, palveluiden ja teollisuustuotannon osuus bruttokansantuotteesta, innovaatioiden määrä, uusien yritysten markkinoillepääsyn helppous sekä osakemarkkinoiden laajuus. Suomi sijoittui kahdeksanneksi. Johdossa olivat Singapore, Yhdysvallat ja Etelä-Korea.
Poliittisen ympäristön laatua arvioitiin vertailemalla demokraattisia vapauksia, vaaleihin osallistuneiden kansalaisten osuutta ja yhteiskunnan poliittista vakautta. Suomi sijoittui viidenneksi edellään Ruotsi, Norja, Hollanti ja Uusi-Seelanti. 
Newsweekin uutisen jälkeen Saksan suurimman sanomalehden Bildin Internet-sivusto bild.de pohti Suomea maailman parhaana maana, kertoi YLE Uutiset.
Bild otsikoi juttunsa "Tämän vuoksi Suomi on maailman paras maa". Bild esittelee Suomen hyvinvoinnin esimerkillisenä ihmemaana.
Bild kehui erityisesti suomalaista koulutusjärjestelmää: suomalainen viettää keskimäärin 17 vuotta koulunpenkillä ja kaikki suomalaiset osaavat lukea.  Bild hehkuttaa erityisesti sitä, että Suomen yli 20 yliopistossa saa opiskella ilmaiseksi. Lehti muistuttaa, että Suomi on koulutusta mittaavan Pisa-tutkimuksen kärjessä vuodesta toiseen.  Koulutusta on Suomessa tarjolla runsaasti myös aikuisopiskelijoille ja alan vaihtoa harkitseville.
Matkapuhelimien ja internet-yhteyksien määrässä Suomi on maailman huipulla, Bild jatkaa. Suomen suurlähetystöstä saatujen tietojen perusteella Bild listaa, että tuhatta suomalaista kohden maassa on 1 300 kännykkää.
Bild toteaa myös, että Suomi ei ole ainoastaan hyvinvoiva, vaan myös valtavan kaunis. Asiaa painottaakseen jutun yhteyteen oli liitetty runsaasti valokuvia.


Yle ja Digita jatkosopimukseen tv-lähetyksistä

Yleisradio ja Digita ovat solmineet vuoden 2016 loppuun kestävän sopimuksen maanpäällisen digitaalisen televisioverkon lähetyspalveluista. Yleisradio tarjoaa maanpäällisen verkon kautta neljä televisiokanavaa ja kuusi radiokanavaa.
Lisäksi Yle tarjoaa laajimmat ja monipuolisimmat netti-tv ja -radiolähetykset.
Ylen kanavat kattavat Digitan antenniverkon kautta 99,98 prosenttia väestöstä.
www.yle.fi, http://areena.yle.fi/ , http://www.yle.fi/elavaarkisto/


Suomi Sydämessä -tapahtuma kokoaa ulkosuomalaiset Turkuun 2011

Siirtolaisuusinstituutti järjestää Turussa ainutlaatuisen Suomi sydämessä -ulkosuomalaisjuhlan
1.- 4.7.2011 kunnioittaakseen suomalaisia, jotka ovat siirtyneet asumaan muualle maailmaan kautta aikojen.
Suomi sydämessä -tapahtuma tuo yhteen kaikenikäisiä suomalaisia siirtolaisia ja siirtolaisten jälkeläisiä maailman eri kolkista sekä vahvistaa heidän siteitään Suomeen.
Ohjelmaan mahtuu tapahtumia jokaiseen makuun luennoista ja seminaareista pesäpalloon, golfiin, teatteriin ja tangoon. Ohjelmassa on myös tietoiskuja Suomeen muuttaville ja paluumuuttajille. Siirtolaisuusinstituutin siirtolaisrekisteristä voi etsiä tietoja siirtolaisiksi aikoinaan lähteneistä sukulaisista. Osallistujille järjestetään mahdollisuus opastetuille retkille lähiseudulle ja kauemmaksikin.
Turku ja Viron Tallinna ovat Euroopan kulttuuripääkaupunkeja vuonna 2011. Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 on merkittävä kansallinen hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa taide- ja kulttuuritarjontaa sekä lisätä suomalaisen kulttuurin kansainvälistä näkyvyyttä ja tunnettavuutta.
Turku on läpi vuosisatojen saanut ja välittänyt vaikutteita maailmalta Suomeen. Turkulaiset ovat myös kautta aikojen vieneet omaa taiteen ja tieteen osaamistaan maailmalle. Kulttuuritarjonta Turussa on monipuolista. Turun Ruisrock on toiseksi vanhin rockfestivaali Euroopassa ja uudempaa musiikkiperinnettä edustaa kaupunkitapahtuma Down By the Laituri. Kesään kuuluvat myös Keskiaikaiset markkinat, musiikkijuhlat ja kesäteatteriesitykset.
Lisätietoja ja ohjelma: www.migrationinstitute.fi/usj/index_fi.html


Ilmoittakaa tapahtumistanne Suomi-Seuran internetsivulla

Suomi-Seuran internet-sivujen keskustelupalstalla on "tapahtumia ulkomailla" -sivut osoitteessa
www.suomi-seura.fi > klikkaa "keskustelut". Siellä yhdistykset, yhteisöt ja järjestöt voivat ilmoittaa tietoja tapahtumistaan ja kyseisellä alueella järjestettävistä ulkosuomalaistilaisuuksista. Aktiivisuudesta on hyötyä kaikille alueen ulkosuomalaisille ja suomalaismatkailijoille sekä muille suomalaisasioista kiinnostuneille. Käykääpä ilmoittelemassa!


Suomi-Seura ja ulkosuomalaisparlamentti ovat Facebookissa

Suomi-Seura ry ja ulkosuomalaisparlamentti tiedottavat nyt myös Facebookissa. Tervetuloa faneiksemme ja saamaan tiedotteitamme myös sitä kautta!


Suomen Sillan Uutisviikko tuo Suomen uutiset sähköpostiisi

Suomen Sillan Uutisviikko on jokaviikkoinen kooste Suomen uutisista - politiikasta, taloudesta, lakimuutoksista, kulttuurista, urheilusta ja ulkosuomalaisia koskettavista asioista. Voit tilata sen ilmaiseksi suoraan sähköpostiosoitteeseesi tai lukea Suomi-Seuran kotisivulta www.suomi-seura.fi
kohdasta "Julkaisut". Tilaukset: isbom@suomi-seura.fi
Uutisviikkoa luetaan jopa Etelämantereella!


Hyvässä seurassa jo 83 vuotta: Suomi-Seura ry vuodesta 1927

Muistathan, että Suomi-Seuran jäsenenä tuet arvokasta työtämme ulkosuomalaisten asioiden ajajana Suomessa. Jäsenmaksullasi saat lisäksi neuvontayksikkömme palvelut, alennuksia erilaisten tuotteiden ja palvelujen hinnoista, yhteistyöjuristiemme ilmaisen puolen tunnin konsultoinnin ja alennuksen mahdollisista toimeksiannoista, yhteyden muihin ulkosuomalaisjärjestöihin sekä Suomen Silta -lehden kuudesti vuodessa.

Suomi-Seura ry on ulkosuomalaisten etu-, neuvonta- ja asiantuntijajärjestö, joka tarjoaa ulkomaille muuttaville, siellä asuville ja Suomeen palaaville neuvontaa mm. sosiaaliturva-, verotus- ja eläkeasioissa sekä paluumuuttoon liittyvissä kysymyksissä, koordinoi yli 20 maassa toimivaa tukihenkilöverkostoa ja toimii vuonna 1997 perustetun ulkosuomalaisparlamentin sihteeristönä. Kesäisin seura järjestää 18 - 45-vuotiaille ulkosuomalaisille ja heidän puolisoilleen sekä muille Suomesta ja suomen kielestä kiinnostuneille suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin seminaarin. Seura julkaisee kuudesti vuodessa ilmestyvää Suomen Silta -lehteä.
Lisätietoja: ¨ www.suomi-seura.fi

Ei kommentteja: