3.4.2009

Otteita huhtikuun Sutinoista

Pertti Paasio jatkaa Suomi-Seuran puheenjohtajana
Valtiotieteen maisteri, ministeri Pertti Paasio jatkaa ulkosuomalaisten etujärjestön Suomi-Seura ry:n puheenjohtajana. Valinta tehtiin Suomi-Seuran vuosikokouksessa 24.3.2009 Helsingissä. Pertti Paasio on toiminut Suomi-Seuran puheenjohtajana vuodesta 1998. Hän toimii myös seuran aloitteesta vuonna 1997 perustetun ulkosuomalaisparlamentin puhemiehenä parlamentin sääntöjen mukaisesti. Seuran varapuheenjohtajiksi valittiin kaupunkineuvos Ritva Laurila ja valtiotieteen tohtori Tytti Isohookana-Asunmaa. Uusina jäseninä johtokuntaan valittiin erikoissairaanhoitaja, kaupunginvaltuutettu Outi Ojala ja diplomi-insinööri, toimialajohtaja Antti-Jussi Heilala.

Kansalaisuusilmoituspäätöksessä voi näkyä vanha nimi
Osa ilmoitusmenettelyllä Suomen kansalaisuutta takaisin hakeneista entisistä kansalaisista ja heidän jälkeläisistään on saanut päätöksen, jossa heidän nimekseen on kirjattu jo käytöstä poistunut nimi. Tämä johtuu siitä, että kansalaisuusilmoituspäätös tehdään sen nimen mukaan, joka on merkitty maistraatin ylläpitämään väestötietojärjestelmään. Suomen väestötietojärjestelmän mukainen nimi katsotaan Suomessa viralliseksi nimeksi, joten jos hakijan henkilötiedot ovat järjestelmässä, päätös tehdään kyseiselle nimelle. Kansalliseen passiin merkitty tai muu asiakirjanäyttöön perustuva nimi merkitään sulkeisiin virallisen nimen perään. Ulkomailla asuva Suomen kansalainen tai kansalaisuusilmoituksella kansalaisuuden palauttamista hakenut voi päivittää muuttuneet henkilötietonsa joko lähimpään Suomen edustustoon tai viimeisen kotikuntansa maistraattiin Suomessa. Lisätietoja ulkosuomalaisille antaa maistraatti: www.maistraatti.fi Maahanmuuttovirasto Internetissä: www.migri.fi

Passia ei kannata hakea heti kansalaisuuden saatuaan
Kun hakija, esimerkiksi entinen Suomen kansalainen tai hänen jälkeläisensä, saa ilmoituksesta Suomen kansalaisuuden, kansalaisuus tulee voimaan takautuvasti siitä päivästä, jolloin ilmoitus laitettiin vireille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kansalaisuuspäätöksen saadessaan henkilö on jo jonkin aikaa ollut Suomen kansalainen. Suomen passin hän voi kuitenkin saada vasta sen jälkeen, kun tieto kansalaisuudesta näkyy Suomen väestötietojärjestelmässä. Jos kansalaisuuden saaneella on jo ennestään suomalainen henkilötunnus, tieto kansalaisuuden saamisesta voidaan lähettää väestötietojärjestelmään sähköisesti, jolloin tieto näkyy järjestelmässä seuraavana päivänä. Tietoja järjestelmään lähetetään 3–5 kertaa viikossa. Jos kansalaisuuden saaneella ei ole suomalaista henkilötunnusta, tiedot lähetetään paperilla ja tietojen siirtäminen väestötietojärjestelmään kestää neljästä vuorokaudesta kahteen viikkoon. Passia hakiessa kannattaa ottaa huomioon tiedonsiirron vaatima aika. Passihakemus on jätettävä henkilökohtaisesti Suomessa poliisille tai ulkomailla Suomen edustustoon. Jotta turhalta matkustamiselta vältyttäisiin, kannattaa esimerkiksi ulkomailla asuvan hakijan ottaa etukäteen yhteyttä edustustoon ja varmistaa, että tieto kansalaisuuden saamisesta on väestötietojärjestelmässä.

Kansalaisuuslakia tarkistetaan – anna palautetta pikaisesti
Suomen uusi kansalaisuuslaki astui voimaan 1.6.2003. Merkittävin muutos uudessa kansalaisuuslaissa on monikansalaisuuden (kaksoiskansalaisuuden) nykyistä laajempi hyväksyminen. Suomalainen ei enää menetä Suomen kansalaisuutta saadessaan toisen maan kansalaisuuden. Myöskään ulkomaalaisen, joka saa Suomen kansalaisuuden, ei enää tarvitse luopua aikaisemmasta kansalaisuudestaan. Uuden lain myötä entinen Suomen kansalainen voi ilmoituksesta saada Suomen kansalaisuuden takaisin. Ulkosuomalaisille tämä ilmoitusmenettely oli voimassa ainoastaan siirtymäkauden ajan ja se loppui 2.6.2008. Nyt ilmoitusmenettelyllä Suomen kansalaisuuden saaminen takaisin edellyttää myös Suomessa asumista. Sisäasiainministeriö on lokakuussa asettanut hankkeen, jossa tarkistetaan kansalaisuuslakia. Hallituksen lakiesitys eduskunnalle annetaan syysistuntokaudella 2009. Ulkosuomalaisparlamentti seuraa hanketta ja pitää edelleen kiinni tavoitteesta, että ulkomailla asuva entinen Suomen kansalainen saisi menettämänsä kansalaisuuden takaisin ilmoitusmenettelyllä jatkossakin. Lakihankkeesta on lisää sisäasiainministeriön sivuilla, jossa voi myös antaa palautetta lainvalmistelijoille: www.intermin.fi (Valmisteilla > Maahanmuuttoon liittyvät säädöshankkeet > Kansalaisuuslain muuttaminen > Lähetä palautetta hankkeesta (klikkaa ”palautetta”) eliosoitteessa http://www.intermin.fi/intermin/home.nsf/fback?openform&pA6BEA4C3E0132E35C22574E40029AFE0

Suomessa yli 65-vuotiaita enemmän kuin alle 15-vuotiaita
Suomessa on nyt ensimmäistä kertaa tilastohistorian aikana enemmän yli 65-vuotiaita kuin alle 15-vuotiaita. Samalla alle 15-vuotiaiden määrä laski alimmilleen sitten 1800-luvun lopun. 65 vuotta täyttäneitä oli viime vuoden lopussa yhteensä 892 068. Eniten on vuonna 1948 syntyneitä, 83 361. Alle 15-vuotiaita oli 891 162, vähiten sitten vuoden 1896. 100 vuotta täyttäneitä oli viime vuoden lopussa 514. Heistä naisia oli 437 ja miehiä vain 77. Kaikkiaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden vaihtuessa 5 326 314. Miehiä oli 2 611 653 ja naisia yli 100 000 enemmän eli 2 714 661. Vuoden 2008 väkiluku kasvoi 25 830:lla, eniten sitten vuoden 1992. Muuttovoitto ulkomailta oli toisena vuonna peräkkäin ja samalla toisen kerran itsenäisyyden aikana suurempi kuin väestön luonnollinen lisääntyminen.

Ei kommentteja: